Job 26:14

Mutta kaikki tämä antaa vain aavistuksen hänen mahdistaan, me kuulemme hänestä vain hiljaisen kuiskauksen. Kuka voisi tajuta hänen koko mahtinsa pauhun?

Istun rantakivellä ja ihmettelen sinua, Herrani.
Ymmärränkö  sinua yhtään enempää kuin hän,
joka luomakunnan alussa
sai ensimmäistä kertaa hengittää raikasta
sateen kostuttamaa ilmaa?
Miltä näyttivät tähdet ensimmäisinä öinä,
kun pilvetön taivas loisti niiden tuikkiessa koko loistossaan?
Lapsen kaltainen ihmettely ja ihastus valloittavat minut.
Leppäkerttu kiipeää kortta pitkin.
Miten olet senkin keksinyt – Kaikkivaltias? 

Kaiken käsittämättömän  ja valtavan äärellä olet niin hiljaa.
Kuulen sinusta vain hiljaisen kuiskauksen. 

Kuljit saman auringon alla kanssamme.
Kuulenko sinusta enempää kuin nainen, joka pesi kyynelillään jalkasi?
Huusitko edes silloin, kun korotimme äänemme ja vaadimme sinua tuomiolle?
Tunnistanko äänesi, kun vaikenet? 

Auringonlasku värjää horisontin helakan punaiseksi.
Saman taivaan alla paljastit kaiken väkevyytesi ja voimasi.
Hiljaisuuden keskeltä kuului  koko mahtisi pauhu.
Se on täytetty.

Kuka voisi ymmärtää sinun koko mahtisi suuruutta?
Istun ääneti ja ihmettelen sinua, Herrani.